{"id":41,"date":"2026-06-01T17:24:03","date_gmt":"2026-06-01T17:24:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/?p=41"},"modified":"2026-06-03T17:08:36","modified_gmt":"2026-06-03T17:08:36","slug":"uhrataanko-rautavaara-vihrean-siirtyman-alttarilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/2026\/06\/01\/uhrataanko-rautavaara-vihrean-siirtyman-alttarilla\/","title":{"rendered":"Uhrataanko Rautavaaran kuntakeskus vihre\u00e4n siirtym\u00e4n alttarilla?"},"content":{"rendered":"

EU odottaa, ett\u00e4 Suomi arvioi kansallisesti strategisten kaivoshankkeiden ymp\u00e4rist\u00f6llisen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden<\/strong><\/h3>\n

EU:n raaka-aineasetuksen CRMA:n mukaisesti hanke voidaan nimet\u00e4 strategiseksi vain silloin, kun se voidaan toteuttaa lainmukaisesti sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6llisesti ja sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4sti. EU tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustuen ainoastaan yrityksen toimittamiin tietoihin ja odottaa, ett\u00e4 Suomi kansallisvaltiona arvioi paikallisesti hankkeen kest\u00e4vyyden.<\/p>\n

Jos valtio puoltaa CRMA-statuksen my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 hankkeelle, joka aiheuttaa eritt\u00e4in suurta haittaa paikallisille elinkeino- tai asutusolosuhteille, pilaa pysyv\u00e4sti vesist\u00f6\u00e4 tai kun kunta vastustaa hanketta sen vaikutusten vuoksi, voidaan kysy\u00e4 mill\u00e4 tavoin pidet\u00e4\u00e4n huolta kaivostoiminnan kest\u00e4vyydest\u00e4 Suomessa. Strategisen hankkeen statuksen puoltaminen n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa tarkoittaisi, ett\u00e4 Suomi ei osaltaan arvioi strategisten hankkeiden kest\u00e4vyytt\u00e4. EU:lla ei ole paikallistietoa, jonka perusteella se voisi tehd\u00e4 arvioinnin. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n taho ei itse asiassa arvioi hankkeiden kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n

CRMA-status antaa hankkeelle aseman, jolloin se katsotaan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n yleisen edun mukaiseksi. Sen luvat k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nopeutetusti sek\u00e4 se saa todenn\u00e4k\u00f6isesti poikkeamisluvat luonnonsuojelulain vaatimuksiin sek\u00e4 luvan huonontaa veden laatua erinomaisesta hyv\u00e4ksi.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Rautavaaran kaivoshanke<\/h2>\n

Hankkeessa teht\u00e4isiin avolouhos kuntakeskuksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen. Et\u00e4isyys kyl\u00e4n keskustassa sijaitsevaan 1800-luvun kellotapuliin on 850 m, liikuntakent\u00e4lle 500 m. Kuntakeskuksen kaikki toiminnot ovat noin 1 km:n et\u00e4isyydell\u00e4 malmiesiintym\u00e4n reunasta: kunnan ainoa koulu, kunnan ainoa p\u00e4iv\u00e4koti, terveyskeskus sek\u00e4 hautausmaa. L\u00e4hin vakituinen asutus sijaitsee avolouhoksen kohdalla.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on sama mustaliuskemineralisaatio kuin Terrafamella, joka jatkuu Rautavaaraan saakka.<\/p>\n

Malmia on v\u00e4hemm\u00e4n ja se on heikkolaatuisempaa kuin Terrafamen, jolla on tiedetysti ongelmia kannattavuuden kanssa. Hankkeen kannattavuus ja j\u00e4tteiden pitk\u00e4aikaiset riskit tulisi vakavasti arvioida, jotta sulkemisty\u00f6t eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 valtion maksettavaksi. Hankkeen voidaan katsovan heikent\u00e4v\u00e4n Rautavaaran kunnan asutus- tai elinolosuhteita eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4sti, joka olisi my\u00f6s kaivosluvan my\u00f6nt\u00e4misen este (kaivoslain 48\u00a7 perustelut)<\/p>\n

Mustaliuskep\u00f6ly on vaarallista ja levi\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti 1 km:n et\u00e4isyydelle Suomessa on historiallisesti ollut kalkkikivi- louhoksia aivan asutuskeskusten vieress\u00e4, kuten esimerkiksi Paraisilla. Mustaliuskep\u00f6ly on kuitenkin kalkkilouhoksen p\u00f6ly\u00e4 eritt\u00e4in paljon vaarallisempaa. Rautavaaran malmissa on korkeita arseeni-, elohopea-, kadmium-, uraani-, lyijy- ja nikkelipitoisuuksia sek\u00e4 asbestimineraaleja, joita olisi siis my\u00f6s kaivoksen p\u00f6lyss\u00e4 muo- dostaen terveysriskin. Erityisen herkki\u00e4 ryhmi\u00e4 ovat: lapset, raskaana olevat, ik\u00e4\u00e4ntyneet ja henkil\u00f6t, joilla on hengityssairauksia.<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 2025 Kolarin kunnan kaavan, koska kaivoksen haitat, etenkin p\u00f6ly-, lentokivi- ja meluhaitat, katsottiin liian suuriksi aina 1 km:n et\u00e4isyyteen avolou- hoksesta. Hannukaisessa on 360 \u2013 1000 metrin et\u00e4isyydell\u00e4 vakituista sek\u00e4 vapaa-ajan asu- tusta, joita kaivosyritys esitti suojaavansa rakennetulla suojavallilla.<\/p>\n

Mittaukset sammalista ja humuksesta anta- vat viitteit\u00e4 haitta-aineita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n p\u00f6lyn levi\u00e4misest\u00e4. Kittil\u00e4n kaivos: saastunein alue 1 km:n s\u00e4teell\u00e4 kaivoksesta. Kemin kaivos: saastuntein alue 2 km:n s\u00e4teell\u00e4 kaivoksesta. Luikonlahden vanha kaivosalue: pilaantuneen maan PIMA-arvot ylittyv\u00e4t 500 m \u2013 1000 m:n et\u00e4isyydell\u00e4 kaivoksesta<\/p>\n

 <\/p>\n

Lentokivien suojaet\u00e4isyyten\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti yht\u00e4 kilometri\u00e4<\/strong><\/p>\n

Vaaraa tulee my\u00f6s lentokivist\u00e4, joiden kanssa 1 km:n turvaet\u00e4isyytt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti tarpeellisena. \u201dKaavan laatimisen yhteydess\u00e4 on tehty erillinen 15.12.2017 p\u00e4iv\u00e4tty turvallisuutta ja lentokivi\u00e4 Hannukaisen kaivoksen suunnittelussa koskeva selvitys. Selvityksen mukaan louhinnassa syntyv\u00e4t lentokivet ovat yksi kaivostoiminnan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 turvallisuusriskeist\u00e4 ja lentokivet voivat lent\u00e4\u00e4 jopa yli tuhat metri\u00e4.\u201d<\/p>\n

Paraisilla (jossa kalkkikaivos sijaitsee kaupungin vieress\u00e4) on ollut kuolemaan johtava lentokivionnettomuus, jossa kuoli pieni poika. Maailmalla on kirjattu tuhansia lentokivionnettomuuksia, joissa kivet ovat lent\u00e4neet yli kilometrin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

LIS\u00c4TIETOA:<\/h2>\n

Lis\u00e4tietoa sek\u00e4 viitteet EU:n raaka-aineasetuksen strategista statusta hakeneesta Rautavaaran kaivoshankkeesta<\/p>\n

Rautavaaran hanke on julkistanut tiedon, ett\u00e4 se on hakenut strategisen kaivoksen statusta. Soklin ja Kuusamon osalta ei ollut verkkosivun julkaisuaikaan 1.6.2026 varmuutta, olivatko ne hakeneet strategista statusta, sill\u00e4 hakijatiedot eiv\u00e4t ole julkisia.<\/p>\n

Rautavaaran hanke, Pohjois-Savo<\/h1>\n

Metals One Finland Oy, brittil\u00e4isen Metals One PLC:n tyt\u00e4ryhti\u00f6<\/p>\n

1. Hankkeessa teht\u00e4isiin mustaliusketta louhiva avolouhos kuntakeskuksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen. Et\u00e4isyys kyl\u00e4n keskustassa sijaitsevaan kellotapuliin on 850 m, liikuntakent\u00e4lle 500 m. Kuntakeskuksen kaikki toiminnot ovat noin 1 km:n et\u00e4isyydell\u00e4 malmiesiintym\u00e4n reunasta: kunnan ainoa koulu, kunnan ainoa p\u00e4iv\u00e4koti, terveyskeskus sek\u00e4 hautausmaa.<\/p>\n

\"\"
\nKartta TEMin esityksest\u00e4, s. 8<\/p>\n

—-<\/p>\n

2. Kyseess\u00e4 on sama mustaliuske-mineralisaatio kuin Terrafamella, joka jatkuu Rautavaaraan saakka. Malmia on v\u00e4hemm\u00e4n ja se on heikkolaatuisempaa kuin Terrafamen, jolla on tiedetysti ongelmia kannattavuuden kanssa.<\/p>\n

\"\"
\nKuva Metals One PLC:n kuntalaisille pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 tilaisuudesta vuonna 2024<\/p>\n

Assay Results from Finland Black Schist Ni\u2010Zn\u2010Cu\u2010Co Project >><\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

[https:\/\/kaivosvastuu.fi\/kaivostoiminta\/2024-terrafame-oy\/<\/a><\/p>\n

—–<\/p>\n

3. Kaivoslain \u00a048\u00a7 perustelujen mukaan kaivoslupaa ei tule my\u00f6nt\u00e4\u00e4, jos hanke heikent\u00e4\u00e4 paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/p>\n

Kaivosluvan my\u00f6nt\u00e4misen esteet, kaivoslain 48\u00a7 perustelut (kun ei voi poistaa lupam\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4)
\n– vaaran aiheuttaminen yleiselle turvallisuudelle
\n– eritt\u00e4in merkitt\u00e4vien vahingollisten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten aiheuttaminen
\n– paikkakunnan asutus- tai elinkeino-olojen eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 heikentyminen (ml. Terveysvaikutukset, eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 haitta poronhoidolle)
\n– huoltovarmuus: vesist\u00f6jen tai pohjaveden pilaantuminen, viljelysten kastelu, karjan juomavesi<\/p>\n

—–<\/p>\n

4. Rautavaaran malmissa on korkeita tai kohonneita arseeni-, barium-, elohopea-, kadmium-, lyijy- ja nikkelipitoisuuksia, joita olisi siis my\u00f6s kaivoksen p\u00f6lyss\u00e4 muodostaen terveysriskin.<\/p>\n

Arvio MetropoliLab Oy:n tekem\u00e4\u00e4n analyysiin n\u00e4ytteist\u00e4, jotka on otettu Rautavaaran kirkonkyl\u00e4n l\u00e4helt\u00e4 kairaussoijasta >><\/a><\/p>\n

Helvi Heinonen-Tanski, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n

Arseeni \u00a0<\/strong>
\nArseenin pitoisuus 3\u00b11 mg\/kg aineiston maaper\u00e4ss\u00e4 on kiinnostava. Jos alueen vett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin juomaveten\u00e4. veden arseenipitoisuus pit\u00e4isi tutkia. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksen muuttamisesta (683\/2017) sallii arseenipitoisuuden alle 10 \u03bcg\/l = 0,01 mg\/l. Paikoitellen arseenia on niin paljon, ett\u00e4 mm. oman kaivon vett\u00e4 ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u00a0 Tappavat tai sairastumisia aiheuttavat arseenimyrkytykset ovat tavallisia Bangladeshin ja Intian rajaseuduilla, kun syvi\u00e4 porakaivoja tehtiin ja samaa vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ravintokasvien \u00a0kasteluun. Meill\u00e4 Suomessa on joitakin alueita (Tampereen seutu esimerkkin\u00e4, joissa arseenia on liikaa pohjavedess\u00e4.<\/p>\n

Barium<\/strong>
\nBariumpitoisuudet 183 \u00b140 mg\/kg ja 42,5 \u00b18 mg\/kg \u00a0ovat korkeita ja ilmeisesti soijassa pitoisuus vaihtelee melkoisesti. Sojaa ei sy\u00f6d\u00e4, mutta jos sit\u00e4 p\u00f6yhit\u00e4\u00e4n, ilmaan voi joutua myrkylliset m\u00e4\u00e4r\u00e4t \u00a0bariumia \u00a0https:\/\/www.atsdr.cdc.gov\/toxprofiles\/tp24-c8.pdf<\/a> .\u00a0 Bariumsuolat ovat siksi niukkaliukoisia, ett\u00e4 ei ole oletettavaa, ett\u00e4 niille altistuttaisiin, mutta raja-arvoksi raakavedelle esitet\u00e4\u00e4n 0,1 mg\/l (Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta 366\/1996).<\/p>\n

Elohopea<\/strong>
\nPitoisuus 2,4 mg\/kg soijassa on siksi suuri, ett\u00e4 se voi hyvin kulkeutua eli\u00f6ihin ja sit\u00e4 kautta mm. kaloihin. Elohopean kohdalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen pit\u00e4isi ehdottomasti teett\u00e4\u00e4 elohopea-analyysej\u00e4 alapuolisissa vesiss\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 petokaloista kuten hauesta ja tulosten perusteella esitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kokoluokkaa olevia petokaloja saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisravintona. Metyylielohopeaa syntyy runsaasti vesist\u00f6jen pohjalla, jos vedess\u00e4 on sulfaattia ja orgaanista ainesta ja t\u00e4m\u00e4 metyylielohopea kulkeutuu hyvin kaloihin – erityisesti isoihin petokaloihin, joten vesist\u00f6jen tummumisen mukana riski kasvaa. Terrafamessa elohopea lienee osin per\u00e4isin silt\u00e4 esihistorialliselta ajalta, kun paikalla on ollut valtameren pohja, jopa sittemmin on muuttunut kuivaksi maaksi. Osa voi olla ilmasta polttoprosesseista.<\/p>\n

Kadmium<\/strong>
\nKadmium on myrkky, joka usein tuhoaa munuaiset ja elimist\u00f6\u00f6n jouduttuaan se pysyy siell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n (puoliintumisaika jopa 30 vuotta), sill\u00e4 poistumisteit\u00e4 ei ole.\u00a0 Kadmium kertyy el\u00e4inten munuaisiin eik\u00e4 siksi riistael\u00e4inten munuaisia saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintona. Kadmiumia on useissa fosforilannoitteissa (Siilinj\u00e4rven lannoitteissa vain v\u00e4h\u00e4n). Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetus (MMMa 964\/2023<\/a><\/strong>) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varsinaisissa lannoitteissa saa olla korkeintaan 1,5 mg\/kg kadmiumia. Siten Rautavaaran soija sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aivan liikaa (1,7 \u00b1 0,3 mg\/kg tai 1,6 \u00b1 0,3 mg\/kg kadmiumia eik\u00e4 siin\u00e4 saisi viljell\u00e4 kasveja eik\u00e4 siin\u00e4 kasvaneita kasveja saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisravintona.<\/p>\n

Lyijy<\/strong>
\nKOMISSION ASETUS (EU) N:o 1275\/2013 (annettu 6 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002\/32\/EY liitteen I muuttamisesta silt\u00e4 osin kuin on kyse arseenin, kadmiumin, lyijyn, nitriittien, haihtuvan sinappi\u00f6ljyn ja haitallisten kasviper\u00e4isten ep\u00e4puhtauksien enimm\u00e4ispitoisuuksista) sallii lyijy\u00e4 alimmillaan vain 0,1 mg\/kg tuoretta hedelm\u00e4\u00e4 tai muuta kasvista. Siten 5 tai 6 mg\/kg ovat varsin korkeita pitoisuuksia.<\/p>\n

Nikkeli<\/strong>
\nNikkelin suurin saanti on usein ty\u00f6per\u00e4st\u00e4. Seurauksena on usein hengitystievauriot. Ruoka voi joskus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 liikaa nikkeli\u00e4, jonka kohdalla EU arvioi, ett\u00e4 turvallinen annos on 13 \u03bcg\/kg\/p\u00e4iv\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kg tarkoittaa nauttijan elopainokiloja. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksen muuttamisesta (683\/2017) sallii j\u00e4rvivesiss\u00e4 5 \u03bcg\/l ja ehdoton yl\u00e4raja on 34 \u03bcg\/l, jota miss\u00e4\u00e4n vesiss\u00e4 ei saisi koskaan ylitt\u00e4\u00e4; mutta joka ylitet\u00e4\u00e4n mm. Terrafamen sivukasoista valuvassa vedess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tiedon valossa sojan pitoisuudet 301,3 \u00b1 60 mg\/kg ja 559 \u00b1 100 mg\/kg ovat valtavan korkeita.<\/p>\n

Arvio MetropoliLab Oy:n tekem\u00e4\u00e4n analyysiin n\u00e4ytteist\u00e4, jotka on otettu Rautavaaran kirkonkyl\u00e4n l\u00e4helt\u00e4 kairaussoijasta >><\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\n

 <\/p>\n

Jari Natunen, erityisasiantuntija, biokemia FT analyysi:<\/h2>\n

Kairausj\u00e4tteen analyysist\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n osuuden Talvivaara-Terrafame tyyppist\u00e4 mustaliusketta. Mustaliuske on kerroksena kairauskohdasssa on osin laimentunut muilla mineraaleilla.\u00a0 Yli 1 % rikkipitoisuus tarkoittaa, ett\u00e4 j\u00e4te on potentiaalisesti happoa muodostavaa eli vaarallista ongelmaj\u00e4tett\u00e4. Se muodostaa eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti happamia raskasmetallivesi\u00e4, kun suldifirikki reagoi ilman ja veden vaikutuksesta rikkihapoksi ja liuottaa haitta-aineita kivest\u00e4. Terrafamen kosteuskammiotestien perusteella vastaava mustaliuske pystyy liukenemaan l\u00e4hes t\u00e4ysin ja siten pilaamana ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 pahoin ja pitki\u00e4 aikoja. Mineralisaatio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s asbestimineraaleja1.<\/p>\n

1 Termoliittikarsi, s7, mahd my\u00f6s amfiboli ja serpentiniitti, s 19,. https:\/\/tupa.gtk.fi\/raportti\/valtaus\/m06_3343_78_80_1_10.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

5. Korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 2025 Kolarin kunnan kaavan, koska kaivoksen haitat, etenkin p\u00f6ly-, lentokivi- ja meluhaitat, katsottiin liian suuriksi aina 1 km:n et\u00e4isyyteen avolouhoksesta.
\nLentokivien suojaet\u00e4isyyten\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti yht\u00e4 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30.4.2024, 802\/2024>><\/strong><\/a>
\n– kaavaa oli muutettu niin, ett\u00e4 yhden kilometrin suojaet\u00e4isyyden sijaan kaivosyritys rakentaisi suojavallin. L\u00e4hin asutus sijaitsisi t\u00e4ll\u00f6in 360 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. 360 m \u2013 1000 m et\u00e4isyydelle sijoittuisi vakituista asutusta ja vapaa-ajan asuntoja. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi kaavan lainvastaisena.<\/p>\n

”YVA-arvioinnissa, joka on pohjautunut yhden kilometrin laajuisen suojavy\u00f6hykkeen perustamiseen kaivosalueen ymp\u00e4rille, p\u00f6lyvaikutukset on arvioitu kaivoksen toimintavaiheessa kohtalaisiksi tilanteessa, jossa p\u00f6lyntorjuntatoimenpiteet ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.” s. 31<\/p>\n

”Arviointiselostuksessa on johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 todettu, ett\u00e4 tehtyjen laskelmien perusteella t\u00e4rin\u00e4, ilmapaineaallot ja lentokivet eiv\u00e4t aiheuta merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia tai riskej\u00e4 rakennuksille ja rakenteille tai turvallisuudelle yhden kilometrin suojavy\u00f6hykkeen ulkopuolella.” s. 36<\/p>\n

”Kaavan laatimisen yhteydess\u00e4 on tehty erillinen 15.12.2017 p\u00e4iv\u00e4tty turvallisuutta ja lentokivi\u00e4 Hannukaisen kaivoksen suunnittelussa koskeva selvitys. Selvityksen mukaan louhinnassa syntyv\u00e4t lentokivet ovat yksi kaivostoiminnan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 turvallisuusriskeist\u00e4 ja lentokivet voivat lent\u00e4\u00e4 jopa yli tuhat metri\u00e4.” s. 36<\/p>\n

”Selvityksess\u00e4 on tarkasteltu lentokiviriski\u00e4 Hannukaisen kaivoksella tilanteessa, jossa louhinta suoritetaan pengerlouhintana. Louhinta on arvioitu aloitettavaksi Hannukaisen avolouhoksen keskiosasta noin 1 000 metrin et\u00e4isyydell\u00e4 l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 asutuksesta.” s. 36<\/p>\n

”Kaivoshankkeen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n aiheutuu melu- ja p\u00f6lyvaikutuksia sek\u00e4 t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja ilmanpaineaaltoja. Lis\u00e4ksi alueeseen kohdistuu riski lentokivist\u00e4. Tehtyjen selvitysten ja mallinnusten mukaan vaikutukset p\u00e4\u00e4osin alittavat vertailukohteena k\u00e4ytetyt ohje- ja raja-arvot, ja lentokiviriskin on arvioitu pysyv\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. (kun suojaet\u00e4isyys on 1000 metri\u00e4)” s. 43<\/p>\n

”Hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 oloissa osayleiskaavaa varten ei ole laadittu sellaisia selvityksi\u00e4 ja vaikutusten arviointeja, joiden nojalla olisi mahdollista luotettavasti arvioida sit\u00e4, onko kaavan mukainen kaivostoiminta n\u00e4ilt\u00e4 osin sovitettavissa yhteen terveellist\u00e4, turvallista ja viihtyis\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevien sis\u00e4lt\u00f6vaatimusten kanssa. Luotettavasti ei voida arvioida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, aiheuttaako yleiskaava alueen maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa.” s. 44<\/p>\n

Korkein hallinto-oikeus 9.4.2025, 804\/2025 >><\/strong><\/a>
\nKorkein hallinto-oikeus k\u00e4sitteli asiaa vuonna 2025. Korkein hallinto-oikeus piti voimassa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n

”Hyv\u00e4ksytty osayleiskaava mahdollistaa suuren avolouhoksen sijoittamisen olemassa olevan asutuksen l\u00e4heisyyteen. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden ja kun my\u00f6s otetaan huomioon muu edell\u00e4 lausuttu, korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella ei voida riitt\u00e4v\u00e4sti varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 kaavaratkaisu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hiasutukselle aiheutuvien haitallisten vaikutusten osalta turvalliseen ja terveelliseen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n yleiskaavan sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksen. Kun otetaan huomioon kaivoshankkeen suuruusluokka sek\u00e4 l\u00e4hiasutukselle aiheutuviin haittavaikutuksiin ja niiden est\u00e4miseen liittyv\u00e4t ep\u00e4varmuustekij\u00e4t, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 on kielletty ymp\u00e4rist\u00f6normit ylitt\u00e4vien haittojen ja vaaran aiheuttaminen, ei ole peruste arvioida asiaa toisin.” s. 17<\/p>\n

”Kaavan selvitysaineistosta ilmenee, ett\u00e4 kaavassa ohjeellisena osoitettua Hannukaisen avolouhosta l\u00e4hin vakituinen asunto sijaitsee noin 400 metrin et\u00e4isyydell\u00e4 avolouhoksesta it\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hin loma-asunto noin 360 metrin et\u00e4isyydell\u00e4 avolouhoksesta kaakkoon.” s. 12<\/p>\n

”Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyss\u00e4 ensisijainen kaivostoiminnan aiheuttamien haittojen v\u00e4hent\u00e4mistoimi on ollut yhden kilometrin laajuisen suojavy\u00f6hykkeen perustaminen kaivoksen avolouhosten ymp\u00e4rille. Hankesuunnitelmassa on l\u00e4hdetty siit\u00e4, ett\u00e4 suojavy\u00f6hykkeen sis\u00e4lle ei j\u00e4\u00e4 vaikutuskohteita, koska vy\u00f6hykkeen sis\u00e4lt\u00e4 lunastetaan kaikki asunnot ja kulkua sen sis\u00e4ll\u00e4 rajoitetaan.\u00a0 Hankesuunnitelmaa on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyn j\u00e4lkeen muutettu ja kaavaratkaisu perustuu suojavy\u00f6hykkeen sijasta toteutustapaan, jossa l\u00e4hiasutusta suojataan Hannukaisen avolouhoksen ja asutuksen v\u00e4liin kaivosalueen maista rakennettavalla suojavallilla.” s. 12<\/p>\n

”Hyv\u00e4ksytty osayleiskaava mahdollistaa suuren avolouhoksen sijoittamisen olemassa olevan asutuksen l\u00e4heisyyteen. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden ja kun my\u00f6s otetaan huomioon muu edell\u00e4 lausuttu, korkein hallinto-oikeus katsoo, ett\u00e4 osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella ei voida riitt\u00e4v\u00e4sti varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 kaavaratkaisu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hiasutukselle aiheutuvien haitallisten vaikutusten osalta turvalliseen ja terveelliseen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n yleiskaavan sis\u00e4lt\u00f6vaatimuksen.” s. 17<\/p>\n

”Kun otetaan huomioon, mit\u00e4 edell\u00e4 on lausuttu selvitysten riitt\u00e4vyydest\u00e4 l\u00e4hiasutukseen kohdistuvien vaikutusten osalta, kunnanvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 hyv\u00e4ksytty osayleiskaava on ollut lainvastainen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.” s. 17<\/p>\n

Hannukainen hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s, liitteen\u00e4 >><\/a><\/p>\n

Hannukainen KHO p\u00e4\u00e4t\u00f6s >><\/a><\/p>\n

——<\/p>\n

6. Mittaukset sammalista ja humuksesta antavat viitteit\u00e4 haitta-aineita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n p\u00f6lyn levi\u00e4misest\u00e4<\/p>\n

– Kittil\u00e4n kaivos: saastunein alue 1 km:n s\u00e4teell\u00e4 kaivoksesta.
\nKittil\u00e4n kaivos on maanalainen kaivos. Korkeita pitoisuuksia on mitattu <1 km:n s\u00e4teell\u00e4 kaivokselta. Kohonneita pitoisuuksia mitattu my\u00f6s 1-6 km et\u00e4isyydell\u00e4. 4-5 km kohdalla on piikki antimonin, arseenin ja nikkelin kohdalla, joissa arvot ovat samantyyppisi\u00e4 kuin 1 km et\u00e4isyydell\u00e4.<\/p>\n

P\u00f6yry Oyj (2013) Kittil\u00e4n kaivoksen ymp\u00e4rist\u00f6tarkkailut \u2013 Biologinen tarkkailu maa-alueilla v. 2012, Agnico-Eagle Finland Oy. s. 6 >><\/a><\/p>\n

– Kemin kaivos: saastunein alue <2 km:n s\u00e4teell\u00e4 kaivoksesta.
\nKyseess\u00e4 on avolouhos ja tehdas, jotka sijaitsevat erikseen mutta vaikutusalueet yhtyv\u00e4t.
\nVaikutuksia n\u00e4kyy avolouhoksen ymp\u00e4rill\u00e4 my\u00f6s 2-6 km et\u00e4isyydell\u00e4.<\/p>\n

P\u00f6yki\u00f6, R. (2002) Assessing industrial pollution by means of environmental samples in the Kemi-Tornio region, Department of chemistry, University of Oulu, Oulu. s. 41 >><\/a><\/p>\n

– Luikonlahden vanha kaivosalue: pilaantuneen maan PIMA-arvot ylittyv\u00e4t 500 m \u2013 1000 m:n et\u00e4isyydell\u00e4 kaivoksesta
\nSuurimmat pitoisuudet sijoittuvat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 500 m et\u00e4isyydelle. Nikkelin osalta 1km et\u00e4isyydelle.<\/p>\n

Pasanen, A. & Backn\u00e4s, S. Toim. (2013) MINERA-hankkeen tapaustutkimus: Riskinarviointimenetelmien testaaminen Luikonlahden ja Kylylahden kaivosalueella, Arkistoraportti 125\/2013, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio, s. 38 >><\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\n

Liite:<\/p>\n

Rautavaaran metalliesiintym\u00e4<\/h1>\n

Rautavaaran kirkonkyl\u00e4n etel\u00e4puolella on malminetsint\u00e4alue Rautavaara S, jossa on mm. strategisia metalleja kuten nikkeli\u00e4, sinkki\u00e4, kuparia ja kobolttia. M\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei tiedet\u00e4 ja ilmeisesti esiintym\u00e4 on laiha eli malmin saamiseksi pit\u00e4\u00e4 kaivaa paljon ja tulee paljon sivukive\u00e4, joka on ongelma.<\/p>\n

Esiintym\u00e4 on Talvivaaran (nyky\u00e4\u00e4n Terrafame) kanssa samaa tyyppi\u00e4 eli sulfidinen esiintym\u00e4, joka on jossain hyvin varhaisessa maapallon vaiheessa syntynyt meren pohjaan. Esiintym\u00e4n maa on sittemmin kuivunut. Kun sulfidinen kivi p\u00e4\u00e4see ilman kanssa tekemisiin, metallit hapettuvat sulfaateiksi ja ovat vesiliukoisia.<\/p>\n

Esiintym\u00e4n l\u00e4pi virtaa Keyrittyjoki, josta vesi virtaa sitten Keyrittyj\u00e4rveen ja t\u00e4ss\u00e4 ollaan ihan Rautavaaran kunnan keskustassa. J\u00e4rven j\u00e4lkeen vesi virtaa taas Keyrittyjokeen etel\u00e4\u00e4n Nilsi\u00e4n (osa Kuopiota) it\u00e4osien l\u00e4pi, jossa vesi laskee Ala-Siikaj\u00e4rveen ja sitten Vuotj\u00e4rveen, joka on jo hyvin l\u00e4hell\u00e4 Nilsi\u00e4n kirkonkyl\u00e4\u00e4, jossa asuu my\u00f6s kansanedustaja Minna Reijonen.<\/p>\n

Vuotj\u00e4rvell\u00e4 monet ihmiset kalastavat, uivat ja monet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omia kaivoja. Alue on t\u00e4rke\u00e4 lomailualueena. Nilsi\u00e4n it\u00e4osat ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 maataloudessa: kotiel\u00e4inten laitumille ja rehuntuotantoon sek\u00e4 kasvien kasteluveten\u00e4. Vesi on siis eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4lle alueella. Matka Kuopioon on lyhyt.<\/p>\n

Liukoiset metallit voivat kulkea aika nopeastikin pitki\u00e4 matkoja ja Talvivaaran suuresta vuodosta marraskuussa 2012 valui Nilsi\u00e4n reitille niin paljon liukoisia metalleja, ett\u00e4 Juurusvedess\u00e4 s\u00e4hk\u00f6njohtavuus nousi, ja t\u00e4h\u00e4n Kuopion lentokent\u00e4n edess\u00e4 olevaan alueeseen on vesiteitse pitk\u00e4 matka Sotkamon Kivij\u00e4rvest\u00e4 ja matkalla tapahtui laimenemista ja metalliyhdisteiden saostumistakin. Matka Keyrittyj\u00e4rvest\u00e4 olisi paljon lyhempi Vuotj\u00e4rveen tai Juurusveteen.<\/p>\n

Rautavaaran koemalminetsinn\u00e4n sojasta tehtiin kahtena rinnakkaism\u00e4\u00e4rityksen\u00e4 Helsingiss\u00e4 monen metallin analyysej\u00e4. Metallien pitoisuutta ja vaarallisuutta on arvioitu (Liite 1). Osa toksisten metallien tuloksista on varsin korkeita.<\/strong><\/p>\n

Liite 1. Helvi Heinonen-Tanski, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n

Vaarallisuusarvio Metropol-laboratoriumin tekemiin analyyseihin n\u00e4ytteist\u00e4, jotka on otettu Rautavaaran kirkonkyl\u00e4n l\u00e4helt\u00e4 soijasta.<\/h2>\n

1. Alumiini<\/strong>
\nAlumiini on maaper\u00e4ss\u00e4 hyvin tavallinen aine. Se liukenee huonosti veteen. Se ei yleens\u00e4 ole ihmiselle myrkyllinen.<\/p>\n

2. Antimoni<\/strong>
\nAntimoni muistuttaa arseenia eli on myrkyllinen. Varsinkin sen kaasumainen antimonivety on eritt\u00e4in myrkyllinen. T\u00e4ss\u00e4 pitoisuus (<) alle 2 mg\/kg on matala ja ilmeisesti merkki siit\u00e4, ett\u00e4 antimonia on, mutta niin v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 tarkka osoitus ei onnistu.<\/p>\n

3. Arseeni<\/strong>
\nArseenin pitoisuus 3\u00b11 mg\/kg aineiston maaper\u00e4ss\u00e4 on kiinnostava. Jos alueen vett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin juomaveten\u00e4. veden arseenipitoisuus pit\u00e4isi tutkia. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksen muuttamisesta (683\/2017) sallii arseenipitoisuuden alle 10 \u03bcg\/l = 0,01 mg\/l. Paikoitellen arseenia on niin paljon, ett\u00e4 mm. oman kaivon vett\u00e4 ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tappavat tai sairastumisia aiheuttavat arseenimyrkytykset ovat tavallisia Bangladeshin ja Intian rajaseuduilla, kun syvi\u00e4 porakaivoja tehtiin ja samaa vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ravintokasvien kasteluun. Meill\u00e4 Suomessa on joitakin alueita (Tampereen seutu esimerkkin\u00e4, joissa arseenia on liikaa pohjavedess\u00e4.<\/p>\n

4. Barium<\/strong>
\nBariumpitoisuudet 183 \u00b140 mg\/kg ja 42,5 \u00b18 mg\/kg ovat korkeita<\/strong> ja ilmeisesti sojassa pitoisuus vaihtelee melkoisesti. Sojaa ei sy\u00f6d\u00e4, mutta jos sit\u00e4 p\u00f6yhit\u00e4\u00e4n, ilmaan voi joutua myrkylliset m\u00e4\u00e4r\u00e4t bariumia https:\/\/www.atsdr.cdc.gov\/toxprofiles\/tp24-c8.pdf<\/strong><\/a>. Bariumsuolat ovat siksi niukkaliukoisia, ett\u00e4 ei ole oletettavaa, ett\u00e4 niille altistuttaisiin, mutta raja-arvoksi raakavedelle esitet\u00e4\u00e4n 0,1 mg\/l (Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta 366\/1996).<\/p>\n

5. Beryllium<\/strong>
\nBeryllium on kevyt maa-alkaalimetalli. Pitoisuudet 0,2 mg\/kg tai 0,3 mg\/kg eiv\u00e4t tunnu korkeilta, sill\u00e4 beryllium esiintyy eri yhdisteiss\u00e4.<\/p>\n

6. Boori<\/strong>
\nBoori on kasveille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alkuaine, jota annetaan mm. mets\u00e4puille. Booria k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ihon hoitoaineena est\u00e4m\u00e4\u00e4n sienien kasvua iholla. Boori booraksina on myrkyllist\u00e4, mutta vasta niin. suurina annoksina, ett\u00e4 mm. t\u00e4ss\u00e4 ollaan selv\u00e4sti niiden alapuolella.<\/p>\n

7. Elohopea<\/strong>
\nElohopeaa on k\u00e4ytetty mm. kuppal\u00e4\u00e4kkeen\u00e4, limantorjunta-aineena ja torjunta-aineena sen myrkyllisyyden t\u00e4hden. Elohopean k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on sittemmin rajoitettu mm. Minamata-taudin t\u00e4hden. T\u00e4ss\u00e4 taudissa tuhannet ihmiset myrkyttyiv\u00e4t sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n elohopean saastuttamia kaloja ja simpukoita. Osa heist\u00e4 kuoli. Kaloille EU:n asetus sallii eri raja-arvoja, sill\u00e4 elohopea kaloissa esiintyy metyylielohopeana, joka on elohopean myrkyllisin yhdiste ja joka ei juuri poistu kalasta. Halvoille usein purkitettuina myydyille kaloille kuten sardiinit yms. raja-arvo on vain 0,3 mg\/kg. Useimmille muille kaloille raja-arvo on 0,5 mg\/kg ja er\u00e4ille suurille petokaloille kuten mm. haulle raja-arvo on 1 mg\/kg. Iso hauki usein ylitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue sallii siksi vain pienemm\u00e4t hauet, ja t\u00e4m\u00e4 koko vaihtelee. j\u00e4rvitt\u00e4in. Kalat saavat elohopean sy\u00f6m\u00e4st\u00e4\u00e4n ravinnosta. Pitoisuus 2,4 mg\/kg soijassa on siksi suuri, ett\u00e4 se voi hyvin kulkeutua eli\u00f6ihin ja sit\u00e4 kautta mm. kaloihin.
\nElohopean kohdalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen pit\u00e4isi ehdottomasti teett\u00e4\u00e4 elohopea-analyysej\u00e4 alapuolisissa vesiss\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 petokaloista kuten <\/strong>hauesta ja tulosten perusteella esitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kokoluokkaa olevia petokaloja saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisravintona.<\/strong> Metyylielohopeaa syntyy runsaasti vesist\u00f6jen pohjalla, jos vedess\u00e4 on sulfaattia ja orgaanista ainesta ja t\u00e4m\u00e4 metyylielohopea kulkeutuu hyvin kaloihin – erityisesti isoihin petokaloihin, joten vesist\u00f6jen tummumisen mukana riski kasvaa. Terrafamessa elohopea lienee osin per\u00e4isin silt\u00e4 esihistorialliselta ajalta, kun paikalla on ollut valtameren pohja, jopa sittemmin on muuttunut kuivaksi maaksi. Osa voi olla ilmasta polttoprosesseista.<\/p>\n

8. Kadmium<\/strong>
\nKadmium on myrkky, joka usein tuhoaa munuaiset ja elimist\u00f6\u00f6n jouduttuaan se pysyy siell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n (puoliintumisaika jopa 30 vuotta), sill\u00e4 poistumisteit\u00e4 ei ole. Kadmium kertyy el\u00e4inten munuaisiin eik\u00e4 siksi riistael\u00e4inten munuaisia saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintona. Kadmiumia on useissa fosforilannoitteissa (Siilinj\u00e4rven lannoitteissa vain v\u00e4h\u00e4n). Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetus (MMMa 964\/2023<\/a><\/strong>) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varsinaisissa lannoitteissa saa olla korkeintaan 1,5 mg\/kg kadmiumia. Siten Rautavaaran soja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aivan liikaa (1,7 \u00b1 0,3 mg\/kg tai 1,6 \u00b1 0,3 mg\/kg kadmiumia<\/strong> eik\u00e4 siin\u00e4 saisi viljell\u00e4 kasveja eik\u00e4 siin\u00e4 kasvaneita kasveja saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisravintona.<\/p>\n

9. Kalium<\/strong>
\nKalium on p\u00e4\u00e4ravinne, jota kaikki kasvit tarvitsevat, joten se ei aiheuta huolta.<\/p>\n

10. Kalsium<\/strong>
\nKalsium on my\u00f6s kasvien ravinneaine ja t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 mm. ihmisten luustossa, joten sek\u00e4\u00e4n ei aiheuta huolta.<\/p>\n

11. Koboltti<\/strong>
\nKasvit tarvitsevat hyvin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kobolttia. Kobolttia on my\u00f6s B 12 -vitamiinissa. Koboltin biologiset tarpeet ovat siis hyvin pieni\u00e4. Isompi pitoisuus aiheuttaa mm. iho-oireita ja jopa sy\u00f6p\u00e4\u00e4. Ihminen saa kobolttia usein ty\u00f6per\u00e4isesti ja ihmisess\u00e4 se kertyy maksaan ja virtsaan. Ihmisen virtsassa kobolttipitoisuuden pit\u00e4isi olla alle 1,5 \u03bcg\/l. Siihen verrattuna 30 \u00b1 6 mg\/kg tai 35 \u00b1 7 mg\/kg ovat eritt\u00e4in suuri ja t\u00e4ysin eri kertaluokkaa.<\/strong><\/p>\n

12. Kromi<\/strong>
\nKromia esiintyy sek\u00e4 III-arvoisena ett\u00e4 VI-arvoisena, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen on hyvin myrkyllinen, mutta ensin mainittu on hivenaine, jota siis tarvitaan eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. Aikuisen ihmisen p\u00e4ivitt\u00e4inen tarve on noin 25-35 \u03bcg, joten sojan pitoisuudet 134 \u00b1 30 mg\/kg tai 205 \u00b1 50 mg\/kg ovat eritt\u00e4in suuria.<\/strong> Kromi-III-suolat liukenevat hyvin veteen pelkistimien l\u00e4sn\u00e4 ollessa, joten sojasta ne liukenisivat ja voisivat olla haitallisia.<\/p>\n

13. Kupari<\/strong>
\nKupari on ihmiselle ja kasveille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hivenaine, jota t\u00e4ll\u00e4 hetkelle kiivaasti kaupitellaan ihmisille. Ihmiselle p\u00e4ivitt\u00e4inen tarve on noin 1 mg ja sen todenn\u00e4k\u00f6isesti useimmat ihmiset saavat ravinnosta. Liika kupari on myrkyllinen ja voi aiheuttaa mm. Alzheimerin tautia. Siten sojan kuparipitoisuudet 149 \u00b1 30 mg\/kg ja 142 \u00b1 30 mg\/kg ovat varsin korkeita. Kuparia on tullut liikaa juomavesiin mm. kuparisten vesijohtoputkien korroosion t\u00e4hden.<\/p>\n

14. Litium<\/strong>
\nLitium on myrkky, mutta sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 mm. vakavissa mielialah\u00e4iri\u00f6iss\u00e4. Annostus voi olla jopa 50 mg, mutta senkin tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttavan monille potilaille<\/strong> vakavia sivuoireita. Terveelle ihmiselle voi olla suolisto- ja hermokipuja ja munuaisvaurioita, joten pitoisuus 45,3 mg\/kg on merkitt\u00e4v\u00e4, jos terve ihminen saisi sen v\u00e4hitellen, sill\u00e4 kemiallisesti litiumin suolat ovat hyvin vesiliukoisia.<\/p>\n

15. Lyijy<\/strong>
\nLyijy on ollut varsinkin aikaisemmin suuri terveysriski, sill\u00e4 lyijy\u00e4 on k\u00e4ytetty maaleissa ja mm. vesijohtoputkissa sek\u00e4 mm. bensiinin nakutuksen eston lis\u00e4aineena. Nyky\u00e4\u00e4n bensiiniss\u00e4 lyijyn k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty\u00e4 bensiiniss\u00e4. Lyijy\u00e4 voi tulla elintarvikkeisiin mm. hauleista sek\u00e4 ilmap\u00e4\u00e4st\u00f6n\u00e4 ja er\u00e4ist\u00e4 ulkomaisista l\u00e4hteist\u00e4 sek\u00e4 lyijypitoisista keramiikka- ja kristalliasioista. KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1275\/2013 (annettu 6 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002\/32\/EY liitteen I muuttamisesta silt\u00e4 osin kuin on kyse arseenin, kadmiumin, lyijyn, nitriittien, haihtuvan sinappi\u00f6ljyn ja haitallisten kasviper\u00e4isten ep\u00e4puhtauksien enimm\u00e4ispitoisuuksista) sallii lyijy\u00e4 alimmillaan vain 0,1 mg\/kg tuoretta hedelm\u00e4\u00e4 tai muuta
\nkasvista. Siten 5 tai 6 mg\/kg ovat varsin korkeita pitoisuuksia.<\/p>\n

16. Magnesium<\/strong>
\nMagnesium kuuluu kasvin rakenneaineisiin, joten se ei aiheuta huolta.<\/p>\n

17. Mangaani<\/strong>
\nMangaani on hivenaine. Jos se saadaan ravinnosta, yleens\u00e4 se ei aiheuta huolta, ellei kyse ole lapsista ja annokset ovat korkeita. Jos sit\u00e4 vastoin mangaani tulisi vedest\u00e4, huolia olisi. Mangaani pitoisuudella 100 \u03bcg\/l (0,1 mg\/l) tekee veden hajun ja maun tunkkaiseksi ja mangaaniyhdisteet pyrkiv\u00e4t saostumaan, tukkien putkia ja mm. pesukoneita, joten t\u00e4m\u00e4 pitoisuus pyritt\u00e4isiin ilman muuta poistamaan. Kaivovedess\u00e4 mangaanin pitoisuus on tavallisesti korkeintaan 20-30 \u03bcg\/l, joka jo on teknisesti haitta \u2013 v\u00e4rj\u00e4ten mm. pyykki\u00e4. Sojan pitoisuudet 502 \u00b1 100 mg\/kg ja 377\u00b180 mg\/kg ovat eritt\u00e4in korkeita. Jos edes l\u00e4hialueelle suunniteltaisiin kaivoja tai kasteluveden ottoa \u2013 ero olisi siedett\u00e4v\u00e4\u00e4n pitoisuuteen n\u00e4hden 1000-kertainen.<\/p>\n

18. Molybdeeni<\/strong>
\nMolybdeeni on hivenaine, jota tarvitaan eritt\u00e4in pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja joka yleens\u00e4 saadaan normaalista ravinnosta. Suositeltu p\u00e4iv\u00e4annos terveelle henkil\u00f6lle on 50 \u03bcg (https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/elintarvikkeet\/elintarvikeala\/tuote–ja-toimialakohtaiset-vaatimukset\/ravintolisat\/ravintolisien-sallitut-vitamiinit-ja-kivennaisaineet-seka-niiden-lahteet\/ ).
\nSiihen n\u00e4hden 3 \u00b1 1 mg\/kg tai per\u00e4ti 14 \u00b1 3 mg\/kg (siis 3000 \u03bcg tai 14000 \u03bcg) ovat eritt\u00e4in korkeita pitoisuuksia.<\/p>\n

19. Natrium<\/strong>
\nLuonnossa hyvin monet suolat ovat natriumsuoloja mm. kaikissa vesiss\u00e4 ja meid\u00e4n veress\u00e4mme. Veren ns. normaalipitoisuus on noin 140 mmol (millimoolia). Siihen n\u00e4hden sojan natriumpitoisuus ei aiheuta erityisi\u00e4 huolia.<\/p>\n

20. Nikkeli<\/strong>
\nNikkelin suurin saanti on usein ty\u00f6per\u00e4st\u00e4. Seurauksena on usein hengitystievauriot. Ruoka voi joskus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 liikaa nikkeli\u00e4, jonka kohdalla EU arvioi, ett\u00e4 turvallinen annos on 13 \u03bcg\/kg\/p\u00e4iv\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kg tarkoittaa nauttijan elopainokiloja. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetus talousveden. laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksen muuttamisesta (683\/2017) sallii j\u00e4rvivesiss\u00e4 5 \u03bcg\/l ja ehdoton yl\u00e4raja on 34 \u03bcg\/l, jota miss\u00e4\u00e4n vesiss\u00e4 ei saisi koskaan ylitt\u00e4\u00e4; mutta joka ylitet\u00e4\u00e4n mm. Terrafamen sivukasoista valuvassa vedess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tiedon valossa sojan pitoisuudet 301,3 \u00b1 60 mg\/kg ja 559 \u00b1 100 mg\/kg ovat valtavan korkeita.<\/strong><\/p>\n

21. Pii<\/strong>
\nPii on maassa tavallinen alkuaine, jonka useimmat yhdisteet ovat huonosti veteen liukenevia eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aiheita huolia.<\/p>\n

22. Rauta<\/strong>
\nRauta on t\u00e4ss\u00e4 aika korkea eli 43 tai 36 g\/kg. Rauta on ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alkuaine mm. elimellinen osa veren hemoglobiinia ja t\u00e4rke\u00e4 osa monen entsyymin toiminnassa. Rautaa voidaan tarvita lis\u00e4ravinteena, mutta liika rautakin on vaaraksi. Ravinnon raudasta vain osa imeytyy ja raudan tarve on noin 10-15 mg\/p\u00e4iv\u00e4 huomioiden sen, ett\u00e4 imeytyminen ei ole t\u00e4ydellist\u00e4. My\u00f6s kasvillisuus tarvitsee rautaa.<\/p>\n

23. Rikki<\/strong>
\nRikki on olennainen osa mm. ihmisen valkuaisaineissa. Ihminen pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rikki\u00e4 vain tiettyin\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 aminohappoina siis valkuaisaineissa. Luonnossa rikki esiintyy joko sulfaatteina (rikkihapon suola) tai sulfidina (vastaava yhdiste on rikkivety, joka tappaa eli\u00f6t, jotka tarvitsevat happea hengityksess\u00e4\u00e4n, kuten ihminen). Sek\u00e4 sulfaatin ett\u00e4 sulfidien hy\u00f6dynt\u00e4miseen pystyv\u00e4t vain tietyt mikrobit ja nekin vain tietyiss\u00e4 oloissa (l\u00e4hinn\u00e4 joko happea on oltava tai sit\u00e4 ei saa olla ja happamuuden suhteen on vaateita). Kasvit voivat ottaa sulfaattia ja tehd\u00e4 siit\u00e4 valkuaisainetta. Ihmisen ulosteessa rikki poistuu sulfidisena. Rikin biologisiin yhdisteisiin liittyv\u00e4t niin rikkihappo kuin rikkivetykin (haisee m\u00e4d\u00e4lt\u00e4 kananmunalta). Maassa ja sojassa rikki esiintynee joko sulfaatti- tai sulfidisuoloina ja luultavasti molempina. Pitoisuudet 15 tai 17 g\/kg ovat aika korkeita vaikka otetaan huomioon, ett\u00e4 ollaan kaivosymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Suolojen kationiosa on ilmeisesti rauta tai\/ja kalsium ja kalium sek\u00e4 alumiini.<\/p>\n

24. Seleeni<\/strong>
\nSeleeni muistuttaa kemiallisesti rikki\u00e4, mutta elimist\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4 tarvitaan paljon v\u00e4hemm\u00e4n. L\u00e4hinn\u00e4 se toimii monissa reaktioissa antioksidanttina ja tarve on noin 70-90 \u03bcg p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Suomessa maaper\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n seleeni\u00e4, mik\u00e4 huomattiin 1970-luvulla ja sen uskottiin johtaneen siihen, ett\u00e4 saanto oli v\u00e4h\u00e4inen. Kun tarve on kuitenkin eritt\u00e4in pieni, lis\u00e4ys esimerkiksi suolaan ei olisi ollut hyv\u00e4 ratkaisu. Silloin kaupalliset rehutehtaat ja lannoitetehtaat aloittivat lis\u00e4t\u00e4 seleeni\u00e4 tuotteisiinsa; sill\u00e4 jokainen sy\u00f6 Suomessa kasvatettua viljaa ja muita kasviksia. Nyky\u00e4\u00e4n Yara lis\u00e4\u00e4 seleeni\u00e4 15 mg\/kg lannoitetta. Seleenim\u00e4\u00e4r\u00e4t 4 tai 5 mg\/kg eiv\u00e4t aiheuta huolta.<\/p>\n

25. Sinkki<\/strong>
\nSinkki on raskasmetalli, joka on elimist\u00f6ss\u00e4 monen entsyymin osa. Ihmisen tarve on 7-9 mg p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Me saamme sen normaalista ruuasta. Sojan pitoisuus 650 \u00b1 131 mg\/kg tai 560 \u00b1 142 mg\/kg on hyvin korkea.<\/strong> Suuret standardipoikkeamat kertovat my\u00f6s, ett\u00e4 vaihtelu on suurta. Liiallinen sinkkipitoisuus aiheuttaa ruuansulatuselimien kipuihin ja sinkki voi kilpailla kuparin kanssa.<\/p>\n

26. Strontium<\/strong>
\nStrontium muistuttaa kalsiumia, mutta ilmeisesti ihminen ei sit\u00e4 tarvitse. Strontium on tullut kuuluisaksi ydinkokeista ja mm. T\u0161ernobylist\u00e4 90 Sr-isotooppina. Kun se muistuttaa kalsiumia, strontium voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 luustoon. Sen puoliintumisaika on 28,8 vuotta, joten 60-luvulla saadusta strontiumista on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 noin 25 % eli ihan mitattavissa oleva m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sojassa olevat strontiumpitoisuudet 12,7 \u00b1 3 mg\/kg ja 33,1 \u00b1 7 mg\/kg kertovat ainakin pitoisuuden vaihtelevan valtavasti. Ei-radioaktiivisen strontiumin terveysvaikutuksista ei l\u00f6ydy tietoa.<\/p>\n

27. Telluuri<\/strong>
\nTelluuria k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puolijohteissa. Kemiallisesti se muistuttaa rikki\u00e4. Telluurin tiedet\u00e4\u00e4n olevan myrkyllist\u00e4, mutta se est\u00e4\u00e4 my\u00f6s er\u00e4iden mikrobien kasvua (juuri myrkyllisyytens\u00e4 t\u00e4hden) sek\u00e4 saattaa est\u00e4\u00e4 sy\u00f6p\u00e4solujen esiasteen kehittymisen sy\u00f6p\u00e4soluksi. Tutkimuksia on v\u00e4h\u00e4n. (Nanomaterials 2024, 14, 670. https:\/\/doi.org\/10.3390\/nano14080670<\/a><\/strong>).<\/p>\n

28. Tina<\/strong>
\nTina on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty metalliastioissa ym. Sen ei tiedet\u00e4 olevan myrkyllinen, joten sojan pitoisuudet eiv\u00e4t aiheuta huolta.<\/p>\n

29. Torium<\/strong>
\nTorium kuuluu painavana ns. aktinideihini. Se on potentiaalinen ydinpolttoaine. Torium on harvinaista ja saanut nimens\u00e4 norjalaisten ukkosen jumalan Torin mukaan. Toriumin isotoopeista pitk\u00e4ik\u00e4isin on 232 Th, jonka puoliintumisaika on noin 10 miljardia vuotta (siis suunnilleen kaksinkertainen maapalloon n\u00e4hden. Torium hajoaa radioaktiiviseksi radiumiksi ja toriumin tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttaneen sille altistuneita sy\u00f6ville. N\u00e4ill\u00e4 perusteilla toriumin pitoisuuden 3,88 \u00b1 0,772
\nmg\/kg voi pit\u00e4\u00e4 varsin korkeana.<\/p>\n

30. Uraani<\/strong>
\nUraani on ydinpolttoaine (ja pommimateriaali) ja sill\u00e4 on my\u00f6s monia isotooppeja. Sen tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttavan sy\u00f6pi\u00e4 ja ep\u00e4muodostumia. Pistoisuuksia 2 \u00b1 1 mg\/kg tai 2 \u00b1 0,9 mg\/kg ei voi pit\u00e4\u00e4 matalana.<\/p>\n

31. Vanadiini<\/strong>
\nVanadiini on suhteellisen tavallinen alkuaine. Sit\u00e4 esiintyy siten maassa ja my\u00f6s ihmisten elimist\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ja ihminen saa tarvitsemansa vanadiinin ravinosta ja poistaa sen ulosteissaan. Sojan vanadiinipitoisuudet 97 tai 57 mg\/kg ovat kohtuullisella tasolla, joten t\u00e4m\u00e4 ei aiheuta huolia (keskiarvo maassa on 100 mg\/kg, Byerrum, R.U. 1991. II.34 Vanadium. Teoksessa: Metals and Their Compounds in the Environment, Occurrence, Analysis and Biological Relevance (toim. E.
\nMerian). VHC Verlagsgesellschaft mbH, Weinheim. 1438 s.).<\/p>\n

32. Cerium<\/strong>
\nCerium kuuluu harvinaisiin lantanideihin. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n er\u00e4iss\u00e4 m\u00e4\u00e4rityksiss\u00e4. Ceriumilla ei tiedet\u00e4 olevan mit\u00e4\u00e4n biologista roolia eik\u00e4 sen tiedet\u00e4 olevan myrkyllinen, joten pitoisuuteen 27 mg\/kg sojassa on vaikea ottaa kantaa.<\/p>\n

Yhteenveto<\/h2>\n

Yhdisteist\u00e4 varsinkin elohopea, kadmium ja nikkeli sek\u00e4 molybdeeni ovat aineita, joita pit\u00e4isi tutkia enemm\u00e4nkin.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

EU odottaa, ett\u00e4 Suomi arvioi kansallisesti strategisten kaivoshankkeiden ymp\u00e4rist\u00f6llisen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden EU:n raaka-aineasetuksen CRMA:n mukaisesti hanke voidaan nimet\u00e4 strategiseksi vain silloin, kun se voidaan toteuttaa lainmukaisesti sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6llisesti ja sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4sti. EU tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perustuen ainoastaan yrityksen toimittamiin tietoihin ja odottaa, ett\u00e4 Suomi kansallisvaltiona arvioi paikallisesti hankkeen kest\u00e4vyyden. Jos valtio puoltaa CRMA-statuksen my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 hankkeelle, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":42,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kaivoshankkeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":184,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/184"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kaivosinfo.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}